PIENITULOISET ELÄKELÄISET

Kuntapolitiikassa on luotava ratkaisuja ja tehdä päätöksiä miten saisimme pienituloisten eläkeläisten asemaa ja toimeentuloa nostettua.

Keskuudessamme asuu ja elää suurijoukko ihmisiä, jotka ovat koko ikänsä olleet työelämässä työskennellen matalapalkka-alalla. Eläkkeelle jäätyään ei kertynyt eläke ole kovin suuri. Kun erilaisten kustannusten kuten: asunnon vastikkeen tai vuokran, sähkö ja vesilaskun, lääkelaskun, terveydenhoitomaksujen, ym. Jälkeen, on elämiseen jäävä rahan suuruus todella pieni. On myös tilanteita, milloin henkilö ei ole oikeutettu asumislisään. Näissä tapauksissa elämiseen jäävä euromäärä todella pieni.

Tulevaisuudessa tämä joukko vielä kasvaa, kun hallitus alkaa poistamaan ikääntyneeltä työväestöltä eläkeputken. Hallitus ei hyväksy yli 55-vuotiaita mukaan työllisyyden kuntakokeiluun, ennen kuin sitten kun heistä tulee pitkäaikaistyöttömiä.

Ikääntyneet työttömät jätetäänkin nyt oman onnensa nojaan. Kun työttömiltä viedään eläkeputki, viedään heiltä myös mahdollisuus kartuttaa eläkettä, jota ansiosidonnaisella kertyisi, mutta ei työmarkkinatuella. Näin eläkekertymä laskee. Kuntapolitiikalla voimme tarjota työkaluja terveyskeskusmaksuihin ja terveyspalveluiden laatuun ja saatavuuteen. Lisäksi voimme parantaa tietoisuutta sekä alentaa kynnystä hakea ehkäisevää ja välttävää harkinnanvaraista toimeentuloa.

Ikääntyvien ihmisten kotisairaanhoitoon on luotava hoitajalle tarvittavat resurssit, että hänellä on oikeasti aikaa hoidettavalle. Lähdetään siis tekemään kotihoitoa inhimillisyys edellä.

Omaishoito

Omaishoitajat ovat myös suuren taakan alla. Hoidettavan sairaudesta riippumatta. Lakisääteisen taloudellisen tuen ja omaishoidon vapaiden järjestelyllä pyritään vähentämään sairastuneiden hoidosta yhteiskunnalle aiheutuvia kustannuksia ja pyritään siirtämään hoito- ja hoivavastuita omaisille. Laki omaishoitajan vapaasta ei määrittele millä tavoin omaishoitajan vapaa tulee järjestää, eikä myöskään ota kantaa mikä on hoidettavan kannalta paras ratkaisu omaishoitajan hoitovapaan ajaksi. Tämän ohjeistuksen puuttuessa kunnat käyttävät palveluiden järjestämisessä omaa luovuuttaan taloudellisten resurssien puitteissa.

Meillä Päijät-Hämeessä omaishoidon piiriin pääseminen on tilastojen valossa muuta maata vaikeampaa ja myöntämisperusteita tulkitaan tiukasti. Tämä on kestämätön tilanne yhdessä maamme ikääntyneimmistä maakunnista, jossa tarve omaishoidon tuelle kasvaa. Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän tulisi kiireesti madaltaa kynnystä omaishoidon tuen myöntämiselle ja samalla huolehtia omaishoitajien jaksamisesta. Omaishoitajien vaatimatonta korvausta tulisi nostaa.

Myös päättäjien olisi syytä miettiä seuraavia

Onko palvelurakenteessa katsottu tilannetta omaishoitajan elämän ja jaksamisen kannalta?
Onko tarjolla sairauden eri vaiheessa oleville henkilöille sairauden tilan ja voimavarat huomioon ottavia kuntouttavia joko laitoshoidon tai kotiin annettavia palveluja? Onko kuunneltu ja otettu huomioon riittävästi hoidettavaa esim. hoitopaikan valinnassa?